Laskimme yhden tuottamamme hoitoasun hiilijalanjäljen raaka-aineista aina asiakkaan ovelle asti.
Me Touchpointilla olemme sitoutuneet laadukkaaseen ja eettiseen liiketoimintaan, sekä jatkuvaan parantamiseen. Yksi päämääristämme on ympäristöystävällisempi tekstiiliala, joten asetimme viime keväänä tavoitteeksi selvittää mitkä konkreettiset asiat meidän tuottamassamme vaatteessa ovat suurimmat kasvihuonepäästöjen lähteet. Vaikka paljon näistä asioista tiedämmekin, turvauduimme tässä tapauksessa alan ammattilaisten apuun, jotta saimme standardin ISO 14067:2018 mukaisen hiilijalanjälkilaskennan tuotteellemme. Clonet Oy:n avustuksella saimme laskettua työasun hiilijalanjäljen sen raaka-aineista aina siihen asti, kun luovutamme tuottamamme tuotteet asiakkaallemme (cradle to gate). Hiilijalanjäljen laskentatapoja on paljon erilaisia ja menetelmät vaihtelevat. Siksi päädyimme käyttämään Clonetin asiantuntijapalveluja, vaikka prosessi ja tiedonkeruu olivatkin näin yksityiskohtaisessa laskennassa suhteellisen työläitä. Tämä on myös ensimmäinen näin tarkka vaatteelle Suomessa tehty hiilijalanjälkilaskenta. Kun ymmärrämme paremmin missä oman ketjumme päästöt syntyvät, voimme helpommin kehittää toimintaamme entisestään ja päästä asettamiimme ilmastotavoitteisiin. Voit lukea lisää niistä vastuullisuusosiostamme.
Suurin osa (vuonna 2020 yli 60 %) tekstiilituotteistamme tuotetaan lähituotantona Virossa ja muualla Baltian alueella. Vietnamissa tuotamme ison volyymin tuotantoja asiakkaillemme, jolloin tuotettavien tekstiilien määrät ovat kymmenissä tuhansissa kappaleissa. Hiilijalanjälkilaskentaan valikoitui Sakupe Oy:n hankkima terveydenhuoltoalan työasu, joka on käytössä terveydenhuollon ammattilaisilla monissa eri sairaanhoitopiireissä. Vuonna 2019 kilpailutetun työasun hankinnassa Sakupe Oy halusi korostaa myös ympäristönäkökulmia, joita tämä hiilijalanjälkilaskentakin osaltaan selventää.
-Jo itse työvaateprojektin suunnitteluvaiheessa totesimme työvaatehankinnan ympäristövaikutukset ja niiden arvioinnin todella tärkeäksi. Tämän hiilijalanjälkianalysoinnin perusteella voimmekin jatkossa kohdistaa kehitystoimia varsinkin isoimpien ympäristövaikutusten kohtiin eli materiaalien ja kuljetusten huomioimiseen, toteaa Tekstiilipäällikkö Ulla Lappalainen Sakupe Oy:ltä.
Työasu valmistetaan Vietnamissa ja se tuodaan pääsääntöisesti merirahtina Suomeen. Joskus kuitenkin joudumme aikataulullisista syistä lennättämään osan tuotannosta, jos esimerkiksi toimitusketjussa on ollut hidasteita tai asiakkaalle on tärkeää saada tuotteet nopeasti käyttöön. Itä-Aasian tuotantoa tarkastelemalla pystyimme myös vertaamaan ilmastokuormitusta vaihtoehtoisen lähituotantopaikan kanssa. Saimme paljon tärkeitä havaintoja, jotka tulevat jatkossa ohjaamaan meidän ja tärkeiden sidosryhmiemme toimintaa.
Tuote: Terveydenhoitoalan työasu, joka koostuu lyhythihaisesta paidasta ja resorilahkeisista housuista.
Materiaali: 99% Polyesteri 1% Hiilikuitu
Polyesterilangan valmistusmaa: Taiwan
Hiilikuidun valmistusmaa: USA
Kankaan valmistusmaa: Belgia
Työasun valmistusmaa: Vietnam
Materiaalien ja lisätarvikkeiden rahti valmistavaan maahan: Laivarahti
Rahti tuotteen valmistusmaasta Suomeen: osittainen lentorahti (23%), mutta suurin osa laivarahtina (77%)
Tiedon hankinta: Touchpointin keräämät tuotantotiedot alihankkijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Lisäksi päästökerrointietoja Clonetin kehittämästä OpenCO2.net-päästötietokannasta sekä ecoinvent-tietokannasta, joka on maailman johtava elinkaaritiedon (LCA) tietokanta.
Saimme yhden tuottamamme työasun (yläosa ja alaosa) hiilijalanjäljeksi 8,21 kg kasvihuonepäästöjä, mikä vastaa arvioilta noin puolta kiloa naudan jauhelihaa tai vajaan 60 km ajoa autolla. Tätä hiilijalanjälkilukua kallisarvoisempaa tietoa ovat kuitenkin eri tuotantoketjun vaiheisiin kohdistuneet osuudet tästä kokonaisluvusta. Nämä hiilijalanjälkilaskennan tiedot auttavat meitä suunnittelemaan päästövähennystoimiamme. Lisäksi tulemme jatkossa kehittämään laskennan pohjalta toimintaamme tuotantoketjun suunnittelussa ja materiaalien hankinnoissa, kun kehitämme hiilineutraalia työvaatemallistoamme.
Työasun hiilijalanjälkikuitti
Tekstiilimateriaalien tuotanto aiheutti siis suurimman osan tämän työasun hiilijalanjäljestä. Toiseksi isoimman ilmastorasitteen muodosti lentorahti, vaikka tekstiileistä lennätettiin asiakkaalle vain vajaa neljäsosa.
Mitä jos?
Selvitimme samalla tämän työasun hiilijalanjäljen vaihtoehtoisilla tuotanto- ja kuljetustavoilla. Tämä nosti esille mielenkiintoisia lukuja, joista lisää alla.
Tässä laskennassa tuotteista 23 % piti lennättää Suomeen. Jos lennättämistä ei olisi tapahtunut vaan koko tuotantoerä olisi tullut meriteitse Suomeen työasun hiilijalanjälki olisi ollut
6,68 kg CO2e.
Lisäksi halusimme tietää, että miten työasun päästöihin vaikuttaisi vastaavan tuotantoerän siirtäminen lähituotannoksi Latviaan.
Työasun valmistusmaa: Latvia
Rahti valmistamasta maasta Suomeen: Rekkakuljetus
Työasun hiilijalanjälki olisi lähituotantona Baltian alueella
6,43 kg CO2e
Siis mitä!
Lähituotannon hiilijalanjälki on siis 4 % vähemmän kuin tuotanto Itä-Aasiassa, jos koko tuotantoerän rahti suomeen tapahtuu meriteitse. Eron pienuus johtuu osittain siitä, että työasun ompeluvaiheen energiankulutus on melko vähäinen ja Vietnamin tehtaan käyttämän sähkön päästökerroin tehtaalta saadun tiedon mukaan keskivertoa alhaisempi.
Huom/Obs/Note!
Tässä yllä kuvatussa hiilijalanjälkilaskennassa käsitellään siis vain yhden työasun kasvihuonepäästöjä. Kokonaisvaltaiseen vastuullisuustarkasteluun kuuluu tämän lisäksi paljon muutakin, mutta tällä kertaa laskenta keskittyi ainoastaan ilmastovaikutusten tarkasteluun.
*Hiilijalanjälki, Hiilijalanjälki kuvaa tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjälki voidaan laskea esimerkiksi yritykselle, kunnalle, investoinnille, tuotteelle tai palvelulle. (lähde: Clonet/OpenCO2.net)
Kasvihuonekaasu - Kasvihuonekaasut ovat kaasuja, jotka imevät itseensä maapallolta vapautuvaa lämpöenergiaa ja aiheuttavat ilmakehän lämpenemistä. (lähde: Clonet/OpenCO2.net)
CO2e eli Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. (lähde: Clonet/OpenCO2.net)
